Kuivakäymälä veneeseen

 Siriuksen köliremontti kotkalaisella Red Sky -veistämöllä saatiin keväällä päätökseen ja veneellä on taas turvallista purjehtia. Kunnostustyöt muissa asioissa kuitenkin jatkuvat ja viimeisimpänä toteutui käytöstä poistetun luontoon laskevan venevessan ja sitä korvanneen kemiallisen wc:n korvaaminen uudella "kunnollisella" käymälällä.

Ajatuksissani oli pitkään kytenyt vaihtoehto, jonka avulla välttäisi satamien haisevat septitankkien tyhjennyspaikat.  Päätin rakentaa veneeseen erottelevan kuivakäymälän, jonka kiinteä kompostoituva jäte sekä nesteet voidaan käyttää hyödyksi puutarhassa. Ympäristöystävällisen käymälän tyhjennystarve on oman mökkikäymäläkokemuksen perusteella erittäin vähäinen.

Veneen pienet tilat edellyttivät huolellista suunnittelua ja tarkkaa mitoitusta, mutta lopulta osat istuivat paikoillaan. Istuinosan etuseinän irrottaminen säiliöiden tyhjennystä varten on helppoa ja säiliöiden poistaminenkin vaivatonta, ainakin kuivaharjoittelukokemuksen perusteella. Kiemurtelu ahtaassa paikassa lattian rajassa voi kuitenkin olla työlästä, jos vatsa on tiellä tai on muuten jäykkä. Mielenkiintoista kuulla jatkossa käyttäjien kokemuksia veneoloissa harvinaisesta mukavuuslaitoksesta.

Koristelistat

Pääsiäisviikon maalausurakka Red Skyn veistämöllä Kotkassa käsitti veneen vesilinjan alapuolisten osien kittaamisen ja pintakäsittelyn myrkkymaalilla. Sen jälkeen palasin pihaverstaalle ja tarkistin mihin vaiheeseen olin jäänyt eräiden keskeneräisten listoitustöiden kanssa.

Olin viimeksi tehnyt jalkalistoihin eli lattialle seinää vasten tuleviin koristelistoihin koemaalauksia ja -petsauksia nähdäkseni minkälaiset pintakäsittelyt niihin sopivat. Käytin listojen valmistamiseen parin huoneen katoista aikaisemmin purkamaani lautapaneelia. 70-luvulla näiden vanhojen korkeiden huoneiden kattokorkeutta oli laskettu energiansäästösyistä. Vanha alkuperäinen sisäkatto oli jätetty sellaisenaan paikoilleen, mutta  toinen katto rakennettiin noin puoli metriä alkuperäistä matalammalle tasolle. Palauttaessani huoneisiin niiden vanhan huonekorkeuden sain talteen satoja metrejä melko ehjää ja hyvin kuivunutta lautapaneelia.

Huoneiden koristeluun on käytetty monenlaisia profiileja aina antiikin ajoista saakka. Aihetta käsittelee mm. Stefan Güntherin upea tutkimus Klassicismens Interiörer, Inredningskonst och arkitekturprofiler från Vitruvius till Tessin. Sisustuksellisilla profiileilla kattojen ja lattioiden rajassa sekä ovien, ikkuna-aukkojen, ikkunaruutujen ja muiden rajapintojen jakajana on suuri merkitys siihen miltä tilat näyttävät. Esimerkiksi ikkunoiden rakenteiden profiileilla ja viisteillä on mielenkiintoisia käytännöllisiä ja esteettisiä ulottuvuuksia.

Valitsin kierrätyspaneeleistani siisteimmät. Sahasin ponttaukset lautapaneelin reunoista pois ja toiseen reunaan lievän kallistuksen. Näin lauta istuu tiukasti lattiaa vasten. Pitkien kappaleiden koristeprofiilin jyrsintä onnistui ahtaassa pihaverstaassa ovea auki pitäen. Jyrsimessäni ei ole automaattista syöttölaitetta, joten jouduin vetämään jokaisen laudan omin käsin muutamaan kertaan jyrsimen läpi. Sitä tehdessäni tunsin myötätuntoa entisaikojen timpureita kohtaan, joilla ei ollut edes jyrsinkonetta, vaan listat tehtiin käsin höyläten.  

Lopputulos oli kohtuullisen hyvä ja seuraavaksi pitää tehdä ratkaisu pintakäsittelystä. Tumman tammen sävyllä petsattu lista näyttää aika mukavalta, kun ottaa huomioon tapetin ja lattian värin. Päätöksen tueksi voisi toki tehdä taustatutkimusta ja selvittää kenties hyvinkin tarkasti mitä talon suunnitellut Bruno Granholm on listojen profiileiksi ja pintakäsittelyiksi aikoinaan päättänyt. Listojen profiilit perustuvat tällä kertaa kuitenkin vain siihen sattumanvaraiseen valikoimaan mikä jyrsinterälaatikostani nyt sattui löytymään.

Puu ja perinne -blogi

Puu ja perinne –blogi toimitti hetken aikaa nettisivun virkaa omissa puurakentamiseen, puutaloihin, huonekaluihin ja puuveneisiin liittyvissä asioissa. Kipinän blogin perustamiseen sain siitä, että kaikista aikaisemmista kirjoituksistani ylivoimaisesti luetuin käsitteli puutalon kengitystä. Kyseisen kirjoituksen kuvat ja teksti liittyivät oman hirsirunkoisen yli sata vuotiaan talomme peruskorjaukseen. Vaikuttaakin siltä, että myös moni muu on ryhtynyt samanlaiseen urakkaan ja etsii tietoa netin kautta. Blogi ja Facebook täydensivät ja täydentävät edelleen toisiaan, vaikka itse asiassa on edetty jo uuteen vaiheeseen eli Lassen Taitotalo Oy:n perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. 

Pari sanaa tähän myös itsestäni. Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni minulle on kertynyt osaamista monilta eri aloilta: opettajana, opetus- ja ympäristöalan asiantuntijana, puuseppänä ja johtajana puutyö- ja entisöintialalla. Urani on tavalla jos toisellakin liittynyt kädentaitoihin vaikka toisaalla on myös pitkät pätkät teoreettista kirjoituspöytätyöskentelyä. Omia puisiin huollettaviini kuuluvat kaksi vanhaa purjevenettä (ei kuvan vene), hirsitalo ja –mökki sekä näihin kuuluvat ulkorakennukset. Kiinteät ja irralliset kalusteet näissä ovat luonnollisesti puuta ja iso osa itse tehtyjä. Puusta valmistettuja soittimiakin talosta löytyy. Otan uuden yritykseni Lassen Taitotalo Oy:n nimissä vastaan puu- ja käsityöalaan liittyviä toimeksiantoja, opetan ja konsultoin sekä välitän tietoa alan muista osaajista.

Puun käyttöön liittyvä osaaminen painottuu suurelta osin menneeseen aikaan ja sitä onkin tärkeää saada siirrettyä tuleville sukupolville. Teknologinen kehitys tulee hyödyntämään puuta aiemmin tuntemattomilla tavoilla. Puuta yhdistellään jo nyt kemiallisten prosessien avulla muihin aineisiin, mikä tulee laajentamaan puun käyttömahdollisuuksia nykyisestä. Nyt tehdään tulevaisuuden perinnettä. Puu ja perinne –blogi on nimestään huolimatta avoin kaikelle puun käyttöön ja perinteiseen käsityöosaamiseen liittyvälle.

Tervetuloa jakamaan osaamista!